Tekoälyn todellinen hyöty vaatii johtamista ja rohkeutta kohdata ihminen: kokeilut avaavat ovet aitoon lisäarvoon ja onnistumisiin
Tampereen Nokia Arenalla 25.8.2026 järjestetty AIRA – AI-ratkaisuilla inhimillistä kestävyyttä ja tuottavuutta tietotyöhön -hankkeen työpaja kokosi nelisenkymmentä asiantuntijaa yrityksistä, kunnista ja valtionhallinnosta pohtimaan generatiivisen tekoälyn tuottavuutta ja skaalautumista.
Kaksituntisen tilaisuuden ydinoivallus oli, että tekoälymuutoksessa ei ole kyse pelkästä teknologia-akrobatiasta, vaan ennen kaikkea johtamisen, prosessien ja toimintatapojen muutoksesta.
Teknologia on vain kymmenesosa muutoksesta
Valtiovarainministeriön Aleksi Kopponen herätteli yleisöä muistuttamalla hankkeiden todellisesta resurssijakaumasta: tekoälymuutoksesta noin 70 prosenttia on toiminnan ja prosessien muutosta, 20 prosenttia dataa ja ICT-infrastruktuuria, ja vain 10 prosenttia itse tekoälymalleja.
Tekoälypilottien yleisin kompastuskivi onkin laadultaan pirstaleinen ja siiloutunut data, jonka korjaamiseen on varattava budjetti jo ennen aloitusta. Lisäksi pelkkä irrallinen chat-tekoäly toimii lähinnä parempana hakukoneena, ja merkittävä hyöty syntyy vasta, kun tekoäly kytketään organisaation omiin järjestelmiin.
Hyödyt esiin rehellisillä mittareilla
Laskennallisen hyödyn kääntäminen todelliseksi lisäarvoksi vaatii tarkkaa mittaamista ja johtamista. Tampereen kaupungin Maija Rannan ja Goforen Aki Böökin puheenvuoroissa korostuivat käytännönläheiset opit: vaikuttavuutta ei voi osoittaa, ellei lähtötasoa tunneta vähintään kahden viikon tarkalla ajankäytön lokituksella ennen pilottia.
Korkea tekoälyn käyttöaste ei automaattisesti merkitse hyötyä, vaan se voi kieliä myös turhasta uudelleentyöstä, minkä vuoksi jokainen päämittari tarvitsee rinnalleen vastamittarin. Ennen kuin mittareita ylipäätään asetetaan, organisaatiolla on oltava yksi yhteinen, selkeästi sanoitettu ydinidea siitä, mihin tekoälyllä pyritään. Samalla johdon on ratkaistava hyötyvaluman tuoma haaste, jossa tekoälyinvestoinnin kustannukset ja säästöt syntyvät toistuvasti eri yksiköiden kirjanpitoon.
Kuormitus kuriin ja säästetty aika hyötykäyttöön muutosjohtamisella
Teknologian jalkauttamisen suurin este on psykologinen. Työntekijöiden pelko oman roolin turhaksi tulemisesta pysäyttää kehityksen tehokkaammin kuin mikään tekninen haaste.
Parhaat tuottavuusratkaisut löytyvät usein yksinkertaisesti kysymällä työntekijöiltä suoraan, mikä heidän työssään on kaikkein tylsintä ja eniten aikaa vievää. Automaation viedessä rutiinit ihminen saattaa päätyä jatkuvaan kognitiiviseen ylikuormitukseen eli niin sanottuun brain fry -tilaan, mitä tulee johtaa rajaamalla rinnakkaisia tehtäviä fiksusti.
Johdon on uskallettava olla rehellinen. On parempaa johtamista myöntää, että ei vielä täysin hallitse uuden teknologian kiemuroita ja pyytää asiantuntijoilta apua tekoälyn käyttöönotossa. Johdon keskeisin tehtävä onkin muutosjohtaminen. On tärkeätä linjata etukäteen, kuka päättää tekoälyn vapauttaman ajan kohdentamisesta ja mihin tämä aika jaetaan, jotta se ei valu organisaatioon pelkkänä näkymättömänä piilotyönä.
Vauhdikkaassa kehityksessä oppiminen on ainoa pysyvä kilpailuetu, ja se tulee organisoida arkea tukeviksi käytännöiksi, kuten vaikkapa viikoittaisiksi tekoälytunneiksi ja kokeilijaryhmiksi.
Näin pääset käytännössä alkuun tekoälyn käyttöönotossa:
- Aloita mittaaminen valitsemalla yksi toistuva työvaihe ja kirjaamalla kahden viikon ajan, kuinka paljon siihen menee aikaa.
- Varaa kalenterista yksi viikoittainen, kaikille avoin tunti kokemusten ja oivallusten jakamiseen ilman jäykkiä esityksiä.
- Kysy tiimiltäsi, mikä työssä on tylsintä ja valitse ensimmäinen tekoälykokeilu sen perusteella.
Inhimillinen kestävyys ja ihmisen rooli
- Psykologinen turvallisuus:
Henkilöstölle on tarjottava selkeät lupaukset siitä, mihin tekoälyä käytetään ja mitä säästetyllä ajalla tehdään. - Kognitiivisen kuormituksen johtaminen:
Automaation viedessä rutiinitehtävät työntekijälle jää vain vaativin aivotyö, mikä altistaa työskentelyyn jatkuvasti niin sanotulla punaisella alueella. Samanaikaiset tekoälyavusteiset tehtävät aiheuttavat brain fry -ilmiön, jota on johdettava rajaamalla rinnakkaisia tehtäviä.
Seuraava AIRA-työpaja järjestetään keskiviikkona 7.10.2026 teemalla muutosjohtaminen. Tilaisuus pidetään Kajaanissa ja etäyhteyksin. Lämpimästi tervetuloa!
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu työpajaan.
Lue myös: Näin STAIR-menetelmä kääntää teknologian todelliseksi tueksi